Täällä meni sisustus uusiksi.
![]()
Kiitos pienen apinatytön.
Päätin, etten katsele enää yhtään kauempaa Minin kiipeilyä pois pinnasängystä. Alkoi pelottaa liikaa, että sieltä tullaan kohta pää edellä.
Siispä lastensänky täytyi hankkia. Jatkettavat eivät ulkonäöllisesti miellyttäneet. Monessa paikkaa lasten sänkyjen hinnat olivat puolestaan hurjan suolaisia… Käytettyjä löytyi hyvin vähän, ainakaan sellaisia jotka olisivat miellyttäneet.
Niinpä IKEA päätyi osoitteeksi ja tällä kertaa kokeilin nettitilauksen toimivuutta. Tässä elämäntilanteessa mikään muu olisi silkka mahdottomuus. Pari päivää tilauksesta sain viestin, että tilaukseni oli saapunut Jyväskylän noutopisteeseen. Helppoa, nopeaa ja toimivaa. Suosittelut!
![]()
![]()
Meillä tuo muu värimaailma on aika hillitty. Päätin, että lapsen jutuissa saa olla vähän jotain jujua. Mini ihastui kissa-koira-sänkyynsä kovasti ja esitteli sitä heti samana viikonloppuna kylään tulleelle mummille. Sävyiltään vaaleapuinen sänky käy myös kehtoon, joka lähikuukausina tuodaan Junnua varten.
Jännitettiin etukäteen, miten yöt tuossa sujuu ja toistaiseksi ongelmitta on menneet. Sen verran laitaa sängystä löytyy, että putoamisia ei ole sattunut, joskin patjaa ollaan tuossa sängyn vieressä pidetty öisin nyt alkuun. Turhaan toistaiseksi.
Kodista tuli ihanan paljon avarampi tällä muutoksella. Parisängystä lähti pääty ja hoitopöytä siirtyi työhuoneeseen. Piano ja pinnasänky lähtivät mummiloihin säilytykseen, joten tavarakin väheni.
![]()
![]()
Muuten elämä on hyvin arkista. Olen töiden jälkeen lähinnä kotona tai puistossa ja mies saapuu illalla kotiin aika myöhään. Olen nyt siis pyörittänyt tätä kotiarkea lähinnä itsekseni ja todennut, että kauppareissu isoon markettiin puolitoistavuotiaan kanssa on lähes extremeurheilua, asunto pysyy huomattavasti helpommin siistinä kun sitä asuttaa lähinnä kaksi ihmistä ja jollei minulla olisi niin huippuja ystäviä, niin tämä ei olisi läheskään näin kivaa.
Suurin yllätys kuitenkin on ollut se, miten hyvin olemme jaksaneet ja pärjänneet, vaikka illat tuntuvat välillä aika pitkiltä.
Mini viihtyy päivähoidossa ja on sinne sopeutunut hienosti. Pian hän pitää parin viikon loman hoidosta, mummien hoitaessa Miniä pari viikkoa syyslomilla. Toivon mukaan tuon jälkeen paluu vielä onnistuu kivuttomasti, sitäpä kun on vaikea ennustaa.
Raksalla on tosiaan pidetty tahtia päällä, siitä miehen pitkät päivät. Eletään jo syyskuun loppua ja tavoite olisi saada talo säältä suojaan vielä ennen talvea. Talo alkaa olla lattiakorossa ja olemme todenneet, miten hidas ja työläs tämä perustusten ja sokkelin tekovaihe onkaan. Onneksi siitä eteenpäin sujuu joutuisammin, kunnes sitten tulee taas välipohjan teko… Vielä on matkaa niihin harjannostajaisiin.
Minulla on työviikkoja enää noin yhdeksän. Sillä ajatuksella yritän tsempata itseni jokaiseen alkavaan maanantaihin - että ihan pian pääsen mahoineni lomalle. Perjantai-iltana tuntee usein olonsa aivan uupuneeksi, mutta onneksi viikonloput tuntuvat riittävän palautumiseen. Kuten olette huomanneet, blogia ehdin päivittää vain viikonloppuisin. Istahdan koneelle monesti aikaisin aamusta, kun muu perhe vielä nukkuu. Raskausilmiönä on minulla ja ilmeisesti monella muullakin tämä unien pakeneminen, ja saatan välillä olla hereillä jo aamuviideltä…
Mitäs pidätte uudesta sisustuksesta? Ja mitäpä kuuluu teille?
Laura
Kiitos pienen apinatytön.
Päätin, etten katsele enää yhtään kauempaa Minin kiipeilyä pois pinnasängystä. Alkoi pelottaa liikaa, että sieltä tullaan kohta pää edellä.
Siispä lastensänky täytyi hankkia. Jatkettavat eivät ulkonäöllisesti miellyttäneet. Monessa paikkaa lasten sänkyjen hinnat olivat puolestaan hurjan suolaisia… Käytettyjä löytyi hyvin vähän, ainakaan sellaisia jotka olisivat miellyttäneet.
Niinpä IKEA päätyi osoitteeksi ja tällä kertaa kokeilin nettitilauksen toimivuutta. Tässä elämäntilanteessa mikään muu olisi silkka mahdottomuus. Pari päivää tilauksesta sain viestin, että tilaukseni oli saapunut Jyväskylän noutopisteeseen. Helppoa, nopeaa ja toimivaa. Suosittelut!
Meillä tuo muu värimaailma on aika hillitty. Päätin, että lapsen jutuissa saa olla vähän jotain jujua. Mini ihastui kissa-koira-sänkyynsä kovasti ja esitteli sitä heti samana viikonloppuna kylään tulleelle mummille. Sävyiltään vaaleapuinen sänky käy myös kehtoon, joka lähikuukausina tuodaan Junnua varten.
Jännitettiin etukäteen, miten yöt tuossa sujuu ja toistaiseksi ongelmitta on menneet. Sen verran laitaa sängystä löytyy, että putoamisia ei ole sattunut, joskin patjaa ollaan tuossa sängyn vieressä pidetty öisin nyt alkuun. Turhaan toistaiseksi.
Kodista tuli ihanan paljon avarampi tällä muutoksella. Parisängystä lähti pääty ja hoitopöytä siirtyi työhuoneeseen. Piano ja pinnasänky lähtivät mummiloihin säilytykseen, joten tavarakin väheni.
Muuten elämä on hyvin arkista. Olen töiden jälkeen lähinnä kotona tai puistossa ja mies saapuu illalla kotiin aika myöhään. Olen nyt siis pyörittänyt tätä kotiarkea lähinnä itsekseni ja todennut, että kauppareissu isoon markettiin puolitoistavuotiaan kanssa on lähes extremeurheilua, asunto pysyy huomattavasti helpommin siistinä kun sitä asuttaa lähinnä kaksi ihmistä ja jollei minulla olisi niin huippuja ystäviä, niin tämä ei olisi läheskään näin kivaa.
Suurin yllätys kuitenkin on ollut se, miten hyvin olemme jaksaneet ja pärjänneet, vaikka illat tuntuvat välillä aika pitkiltä.
Mini viihtyy päivähoidossa ja on sinne sopeutunut hienosti. Pian hän pitää parin viikon loman hoidosta, mummien hoitaessa Miniä pari viikkoa syyslomilla. Toivon mukaan tuon jälkeen paluu vielä onnistuu kivuttomasti, sitäpä kun on vaikea ennustaa.
Raksalla on tosiaan pidetty tahtia päällä, siitä miehen pitkät päivät. Eletään jo syyskuun loppua ja tavoite olisi saada talo säältä suojaan vielä ennen talvea. Talo alkaa olla lattiakorossa ja olemme todenneet, miten hidas ja työläs tämä perustusten ja sokkelin tekovaihe onkaan. Onneksi siitä eteenpäin sujuu joutuisammin, kunnes sitten tulee taas välipohjan teko… Vielä on matkaa niihin harjannostajaisiin.
Minulla on työviikkoja enää noin yhdeksän. Sillä ajatuksella yritän tsempata itseni jokaiseen alkavaan maanantaihin - että ihan pian pääsen mahoineni lomalle. Perjantai-iltana tuntee usein olonsa aivan uupuneeksi, mutta onneksi viikonloput tuntuvat riittävän palautumiseen. Kuten olette huomanneet, blogia ehdin päivittää vain viikonloppuisin. Istahdan koneelle monesti aikaisin aamusta, kun muu perhe vielä nukkuu. Raskausilmiönä on minulla ja ilmeisesti monella muullakin tämä unien pakeneminen, ja saatan välillä olla hereillä jo aamuviideltä…
Mitäs pidätte uudesta sisustuksesta? Ja mitäpä kuuluu teille?
Laura