Quantcast
Channel: KAUNIS LAPSI.
Viewing all articles
Browse latest Browse all 389

Reissulla.

$
0
0
Pitkästä aikaa taas täällä - sekä kotona että blogin parissa.
Instagram-seuraajat tosin tietävätkin, missä olemme huidelleet - nimittäin naapurimaassa Minin ja äitini kanssa. Risteilimme maanantai-iltana Tukholmaan ja tulimme takaisin torstaina.
Meillä oli agendana paitsi pieni lomailu, myös sukulointi. Yövyimme Tukholman päässä yhden yön hotellissa, jotta jäisi paremmin aikaa nähdä tätiä ja serkkuja. Tiistaina emme oikeastaan ehtineet muuta kuin käydä rantautumisen jälkeen kaupungilla syömässä, kunnes sitten lähdimme jo hotellin suuntaan heittämään kamat huoneeseen, huoltamaan vauvan ja siitä sitten serkkuja tapaamaan. Jälleennäkeminen oli todella toivottu, sillä edellisestä tapaamisesta oli jo toistakymmentä vuotta.

Mielestäni reissu onnistui hyvin, mutta ilman toisen aikuisen seuraa en olisi lähtenyt lapsen kanssa. Isin jäädessä kotiin sai tällä kertaa äitini laatuaikaa Minin kanssa ja minä muutaman päivän ilman kotihommia.
Sain samalla myös atooppisen ihoni loistokuntoon, kun mummi hoiti pyllynpesut. Pitkästä aikaa käsieni iho on lähes kokonaan ilman haavoja, aivan ihanaa kun ei kirvele eikä kutita… :)

Tämä on muuten sellainen aihe, josta on pitänyt kirjoitella, mutta se on jäänyt.
Nimittäin se, miten elämäntilanteet ja hormonit vaikuttavat ihoon. Atooppinen ihoni on ollut vuosikausia lähestulkoon kunnossa ja etenkin raskausaikana se voi todella hyvin. Nyt sitten imetys, epäsäännöllinen rytmi, hormonit, ja jatkuva pepunpesu tekevät elämästä ihon kanssa todella vaikeaa. Ihottuma sen kuin leviää enkä tunnu millään rasvaamisella saavan ihoa kuntoon. Sormenpäät ja rystyset ovat koko ajan vereslihalla ja haavoilla, vaikka kaikki keinot ovat käytössä. Huoh, no ehkä tämä tästä jossain kohtaa, kun pepun pesemiset vähenevät. Onko muita, joilla atooppinen iho on alkanut 'kukkia' tässä elämänvaiheessa?
Laiva oli kyllä tosi kiva paikka lapsiperheelle. Uskon, että teemme vielä monen monta reissua laivalla - niin kivasti näytti olevan lapsille ihan järjestettyä ohjelmaa, leikkitilaa ja myös ravintoloissa oli perheen pienimmäiset huomioitu. Jännästi sitä nykyisin kiinnittää erilaisiin asioihin huomiota kuin ennen. Aiemmin en ole ollut paattifani, mutta luulen, että sellainen voisi minusta tulla. Jo pelkkä ajatus lentomatkailusta vauvan (tai taaperon) kanssa on niin uuvuttava, että tämä entinen himomatkaaja jää nykyisin mielummin kotiin. Ehkä sitten, jos myös miehellä olisi aikaa ja intoa lähteä meidän kanssa matkalle, niin voisin harkita - onhan lentäminen vielä ilmaista noin pienelle. Pahoin pelkään että pakkaaminen ja reissutavaroiden hankinnat jäisivät silti minun harteilleni.

Lueskelin etukäteen netistä jonkin verran listoja, mitä kaikkea ihmiset olivat ottaneet mökille tai lomamatkalle vauvoille mukaan ja kokosin niistä sitten oman muistilistan, jota hyödynsin pakkaamisessa. Kuskasin myös soseet mukana, koska en halunnut käyttää aikaa sopivien mestästykseen vieraassa ympäristössä ja ajattelin, että sittenpä paluumatkalle vapautuu kassista tilaa tuliaisille. Hyvin meni näin. Muutama ylimääräinen vaatekappale oli mukana sekä itselle että Minille, sotkujen varalta. Yksiäkään niskakakkoja tai megapukluja ei kuitenkaan tullut ja vähemmälläkin määrällä varavaatteita olisi pärjännyt.
Tukholman keskusta ei näin pienen ihmisen kanssa ollut kovin ihanteellinen. Siellä vietimme keskiviikkopäivän ennen laivan lähtöä.
Åhlensin yläkerrasta löytyi kiva leikkitila, ja vaipanvaihto onnistui inva-wc:ssä.. Monessa paikassa keskustassa vessat olivat maksullisia, mutta Åhlensin 4. kerros onneksi teki tässä asiassa poikkeuksen. Sieltäpä sitten tein lähes kaikki reissun hankinnatkin, siis Minille.. Tuliaisostoksia tuli tehtyä myös aika lailla. On tosi paljon hauskempaa ostaa toisille, etenkin lapsille, siis silloin jos sattuu löytämään jotain oikein sopivaa. Tuliaiset on sellainen juttu, mistä en kuitenkaan tahdo ottaa stressiä - siis ostaa jotain vaan ostamisen vuoksi.

Liikkuminen sitten... Hotelli meillä oli Slussenilla, parin tunnelbana-pysäkin päässä ydinkeskustasta.
Ostimme jo laivasta 24 tunnin julkisen liikenteen kortit, ja käytimme ahkerasti tunnelbanaa ja 'pendeleitä', jotakin paikallisjunia vastannevat. Kivasti meni, joskin muutaman kerran tuli vastaan toimimattomia hissejä ja jouduimme taiteilemaan liukuportaissa vaunujen kanssa.

Ravintoloissakin tuli suosittua ketjuja, kuten mäkkiä, ihan vain sen takia että liikkuminen ja ylipäätään ravintolaan mahtuminen eivät olleet ihan itsestäänselvyyksiä.
 Vaunuista kurkisteleva äitiyspakkauksen makuupussi oli loistava reissukaveri! Levitin sitä leikkipaikoissa alustaksi vauvalle ja keskiviikon kylmänä päivänä laitoin lisälämmikkeeksi vaunujen oman pussin päälle. Myös kantoreppu kannatti raahata mukana, se oli laivassa kätevä, kun ei viitsinyt lähteä vaunujen kanssa ryysikseen.
Jokseenkin kiva aloitella vauvan kanssa reissaaminen näin helpommasta päästä. Ennen hänen syntymäänsä minulla oli suuria suunnitelmia vaikka jos mistä, mutta arkirealismi on astunut tilalle. Onneksi ehkä niin. Vaan onhan Mini tarvinnut passiaan jo kahdesti, ensin Tallinnassa ja nyt Tukholmassa, passikuvassaan on vain 5 viikon ikäinen. :) Sikäli reissaamisen makuun olemme jo päässeet, vaikkei tämän kauemmas ole vielä liikuttu. Olen äitinä löytänyt itsestäni sellaisen stressaajan ja jännittäjän (ja vieraassa paikassa myös varsin huonosti nukkujan), että todellakin on tarpeen aloitella tätä hommaa näin hiljalleen. Onpahan taas todettu, että Mini on aika mainio reissukaveri ja vaikka ei matkalla saada rutiineista ja nukkumaanmenoajoista pidettyä kiinni, niin ei haittaa.

Minkälaisia kokemuksia teillä on lapsen/lasten kanssa matkustamisesta? Onko reissut menneet hyvin? Oletteko suosineet helppoja lähilomia, ulkomaan tuttuja turistikohteita vai uskaltautuneet jopa omatoimilomalle? Olisi tosi kiva kuulla kokemuksia.

Laapa

Viewing all articles
Browse latest Browse all 389

Trending Articles