Tänään(kin) saa juhlia.
Lähes kuusi vuotta takana intensiivistä opiskelua, joka on vienyt lukemattomia tunteja päivistä, illoista. Viikonlopuista. Lomistakin.
Lääkis on siitä 'näppärä' koulu, ainakin Tampereella, että kaikenlaista projektia täytyy puskea tavallisen koulurytmin lisäksi. Toisin sanoen, ei tule vapaa-ajan käytön ongelmia!
(Huomaa ironia!)
Sellaisia projekteja ovat tavallisten seminaariesitysten, tentteihin ja tutoreihin valmistautumisen lisäksi muun muassa syventävät opinnot eli syvärit. Itse asiassa pelkän syvärit-sanan mainitseminen saa kenen tahansa lääkisopiskelijan stressitasot pilviin ja verenpaineen nousemaan vaarallisen korkeaksi. Itkupotkuraivarit eivät itselläkään ole kaukana, vaikka omani palautin jo kaksi vuotta sitten. Ja onpa yksi jos toinen (kolmas neljäskin), jonka valmistuminen on ollut tuosta peikosta kiinni. Tämä ei suinkaan usein johdu opiskelijan laiskuudesta ja saamattomuudesta, vaan järjettömän 'kiireisistä' syventävien ohjaajista, jotka päättävät vaihtaa aihetta viime hetkellä, tai jättää jo lähes valmiin projektin jäihin jostakin tutkimuksellisesta syystä. Tai ilman syytä. Miten milloinkin. Hulvatonta, eikö?
Lisäksi omaan tutkintooni on kuulunut neljä kuukautta harjoittelua, joka pitää toteuttaa loma-ajalla. Ottaen huomioon sen, että näitä harjoitteluja voi tehdä vasta kolmen opiskeluvuoden jälkeen, voi itse kukin laskea että aika pitkiä pätkiä lomista on kulunut amanuenssina tai lääkärin sijaisena harjoittelupisteitä kerryttäen.
Lääkäriopiskelijoita heitetään myös ympäri maata milloin kliinisten kurssien, milloin ensimmäisten työpaikkojen merkeissä.
Ainakin TLK:laisille tulee Pohjanmaa varsin tutuksi klinikan aikana.
Rankka työ, rankat huvit.
Valmistumista juhlimme sitten peräti kolme päivää.
Kyllä vain, kolme. Eilen oli todistusten jako eli valajuhla, tänään iltapukujuhla ja vielä sunnuntain 'sillis' eli silliaamiainen (oikeastaan brunssi), joka kuuluu muuten akateemisten juhlien perinteisiin.
Kuullaanpa taas, kunhan juhlat on juhlittu.
Ja jotta saisin teillekin hymyn huulille, pyydän jokaista ensin klikkaamaan taustamusiikiksi ao biisin, kun katselette päivän kuvia... ;)
LIIAN RAKAS!
Pusmoi, juhlimaan,
Laapa
// This weekend I'm celebrating my graduation for three days. I'll be back soon afterwards.
But now it's time to party and dance! ;)
Lähes kuusi vuotta takana intensiivistä opiskelua, joka on vienyt lukemattomia tunteja päivistä, illoista. Viikonlopuista. Lomistakin.
Lääkis on siitä 'näppärä' koulu, ainakin Tampereella, että kaikenlaista projektia täytyy puskea tavallisen koulurytmin lisäksi. Toisin sanoen, ei tule vapaa-ajan käytön ongelmia!
(Huomaa ironia!)
Sellaisia projekteja ovat tavallisten seminaariesitysten, tentteihin ja tutoreihin valmistautumisen lisäksi muun muassa syventävät opinnot eli syvärit. Itse asiassa pelkän syvärit-sanan mainitseminen saa kenen tahansa lääkisopiskelijan stressitasot pilviin ja verenpaineen nousemaan vaarallisen korkeaksi. Itkupotkuraivarit eivät itselläkään ole kaukana, vaikka omani palautin jo kaksi vuotta sitten. Ja onpa yksi jos toinen (kolmas neljäskin), jonka valmistuminen on ollut tuosta peikosta kiinni. Tämä ei suinkaan usein johdu opiskelijan laiskuudesta ja saamattomuudesta, vaan järjettömän 'kiireisistä' syventävien ohjaajista, jotka päättävät vaihtaa aihetta viime hetkellä, tai jättää jo lähes valmiin projektin jäihin jostakin tutkimuksellisesta syystä. Tai ilman syytä. Miten milloinkin. Hulvatonta, eikö?
Lisäksi omaan tutkintooni on kuulunut neljä kuukautta harjoittelua, joka pitää toteuttaa loma-ajalla. Ottaen huomioon sen, että näitä harjoitteluja voi tehdä vasta kolmen opiskeluvuoden jälkeen, voi itse kukin laskea että aika pitkiä pätkiä lomista on kulunut amanuenssina tai lääkärin sijaisena harjoittelupisteitä kerryttäen.
Lääkäriopiskelijoita heitetään myös ympäri maata milloin kliinisten kurssien, milloin ensimmäisten työpaikkojen merkeissä.
Ainakin TLK:laisille tulee Pohjanmaa varsin tutuksi klinikan aikana.
Rankka työ, rankat huvit.
Valmistumista juhlimme sitten peräti kolme päivää.
Kyllä vain, kolme. Eilen oli todistusten jako eli valajuhla, tänään iltapukujuhla ja vielä sunnuntain 'sillis' eli silliaamiainen (oikeastaan brunssi), joka kuuluu muuten akateemisten juhlien perinteisiin.
Kuullaanpa taas, kunhan juhlat on juhlittu.
Ja jotta saisin teillekin hymyn huulille, pyydän jokaista ensin klikkaamaan taustamusiikiksi ao biisin, kun katselette päivän kuvia... ;)
(Pahoittelen järkyttävää päivystyskämpän muovimattotaustaa by the way, kuvat eivät todellakaan ole meiltä ;) )
Tästä lähdettiin...
TANSSI!
Pusmoi, juhlimaan,
Laapa
// This weekend I'm celebrating my graduation for three days. I'll be back soon afterwards.
But now it's time to party and dance! ;)