Paino.
Luulisi, että tästä ei jaksaisi stressata, kun sitä viimeksikin tuli ihan sopiva määrä ja se tippui melko kivuttomasti. Hahah, mitä vielä! Nainen on nainen ja +3kg on aina +3kg vaikka sille olisikin erittäin hyvä syy! Loppuvaiheen sotanorsu-fiiliksiä odotellessa, kun jo nyt ärsyttää! :D
(Ja vaikka muuten elämässäni en vaakaa juuri harrasta, niin tässä tilassa kun sitä painoa vielä kytätään joka helkutin neuvolakäynnillä niin yritäpä olla stressaamatta… Grr!)
Ai miten niin pienet murheet… ;)
NO NE VAUNUT!
Eli kriisi numero kaksi.
Pari iltaa on vietetty selaillen erinäisiä blogitekstejä ja internetin syövereitä. Aiheena tietenkin tuplarattaat.
Fakta on kuitenkin se, että ikäeroa meidän lapsille tulee vain se 1v 9kk eli täytyisi aika tarkkaan miettiä, millaisilla menopeleillä sitä liikkeelle lähdetään sitten, kun olemme kolmistaan kotona. Esikoinen on tällä hetkellä aivan holtiton ja jos ei vaunuihin köytä kiinni, niin pomppaa vauhdissa pystyyn ja kiipeää pois… Suuria en odota tapahtuvan puolessa vuodessa myöskään tuon kävelymatkan suhteen. Toinen on kuitenkin aika pieni, kun kuopus syntyy.
Vaan liikuttava kuitenkin on. Ainakin neuvolassa ramppaamista riittää siihen alkuun ja tapani tuntien tuskin muutenkaan ihan helposti jämähdän neljän seinän sisään, kun en ensimmäisenkään kanssa. Okei, kahden lapsen kanssa ei se lähteminen ole ihan niin yksinkertaista… Toisaalta taas, olen löytänyt jo kaksi toisen kierroksen kohtalotoveria, joten mammalomalle seuraa pitäisi olla!
Ongelman ydin on ehkä se, että vaunuissa meillä ihan riittää. Meillä on ihanat yhdistelmät, joista ollaan paljon tykätty: Teutonian BeYou:t ja niiden lisäksi vielä superpienet matkarattaat Mountain Buggy Nanot. Jostain olisi luovuttava, ettei kämppä täyty erilaisista vaunuviritelmistä, mikäli tähän vielä tuplarattaat hommataan.
Perheen kasvun lisäksi vaunut vaikuttavat myös yhteen isoon juttuun:
Pitäisikö tässä autokin vaihtaa?!
Toisin sanoen kriisi numero kolme. Meillä on kiva, näppärä, hyvin palvellut perus-Toyota, jossa ei peräluukussa tilaa ole mitenkään hirveästi. Ei ainakaan tuplarattaiden verran. Meidän nykyiset yhdistelmät valittiin enemmän ja vähemmän sen mukaan, että varmasti mahtuvat autoon ja nuo matkikset taas eivät vie tilaa juuri mitään. Toisaalta sitten - tarvitseeko niitä tuplia välttämättä mukaan aina ottaakaan? Selviäisikö ilman silloin, kun autolla lähtee?
Toki sitä pitää miettiä, että jos perä on täynnä vaunua ja takapenkki turvaistuimia, niin mihis sitten neljän hengen tavarat…
Entäs sitten asunto?
Moneskohan kriisi tämä nyt olikaan - neljäs?
Asumme tällä hetkellä kaksiossa, jonka makuuhuoneeseen ei oikein mahdu kahta lasta nukkumaan.. Eikä se varmaan kovin käytännöllistäkään ole, kun esikoinen pääsääntöisesti nukkuu jo yöt ja vauvat taas… No vauvat harvemmin nukkuvat ihan koko yötä... ;)
Viimeistään tässä kohtaa tekstiä pankkitili luonnollisesti itkee verta.
Kaikista näistä hirweesti kaikkea uutta pitäis hankkia -mietinnöistä lopulta päädyin sellaiseen hassuun ajatukseen (ehkä jonkinlaisen defenssimekanismin kautta, mene ja tiedä sitä), että…
Mitäs jos ei muutetakaan... mitään.
Joo, luitte oikein.
Unohdetaan tuplarattaat. Kannetaan vauvaa Manducassa ja työnnetään esikoista rattaissa. Ja katsotaan miten menee. Jos ei mene yhtään hyvin, niin eiköhän niitä vaunukauppoja löydy vielä tammi/helmikuussakin.
Sitten voidaan myös pitää meidän rakas pieni Toyota. Ängetään peräluukku niin täyteen kuin se suinkin menee ja opetellaan pakkaamaan vieläkin järkevämmin.
Pidetään kaksio ja järjestellään siihen tilaa. Totta puhuen tämähän on ollut meillä myynnissäkin jokusen kuukauden aika laihoin tuloksin, mistä sitten ajattelin että entä jos ei sittenkään myydä. Että jos vaan asutaan tässä niin kauan, että meillä on se seuraava, pitkäaikainen asunto kiikarissa. Mikä villi ajatus - me neljä tässä kaksiossa. Mutta jospa se voisi toimia?
Ja lisättäköön tähän loppuun, että huomenna saatan olla taas asioista jotain toista mieltä, mutta tänään tällaista villiä pohdintaa.
Kertokaapas te, miten olette tehneet etenkin tuon sisarukset+vaunut -asian kanssa? Onkohan siellä ketään muuta, joka miettisi näitä samoja hankintoja? Help!!
Laura
Luulisi, että tästä ei jaksaisi stressata, kun sitä viimeksikin tuli ihan sopiva määrä ja se tippui melko kivuttomasti. Hahah, mitä vielä! Nainen on nainen ja +3kg on aina +3kg vaikka sille olisikin erittäin hyvä syy! Loppuvaiheen sotanorsu-fiiliksiä odotellessa, kun jo nyt ärsyttää! :D
(Ja vaikka muuten elämässäni en vaakaa juuri harrasta, niin tässä tilassa kun sitä painoa vielä kytätään joka helkutin neuvolakäynnillä niin yritäpä olla stressaamatta… Grr!)
Ai miten niin pienet murheet… ;)
NO NE VAUNUT!
Eli kriisi numero kaksi.
Pari iltaa on vietetty selaillen erinäisiä blogitekstejä ja internetin syövereitä. Aiheena tietenkin tuplarattaat.
Fakta on kuitenkin se, että ikäeroa meidän lapsille tulee vain se 1v 9kk eli täytyisi aika tarkkaan miettiä, millaisilla menopeleillä sitä liikkeelle lähdetään sitten, kun olemme kolmistaan kotona. Esikoinen on tällä hetkellä aivan holtiton ja jos ei vaunuihin köytä kiinni, niin pomppaa vauhdissa pystyyn ja kiipeää pois… Suuria en odota tapahtuvan puolessa vuodessa myöskään tuon kävelymatkan suhteen. Toinen on kuitenkin aika pieni, kun kuopus syntyy.
Vaan liikuttava kuitenkin on. Ainakin neuvolassa ramppaamista riittää siihen alkuun ja tapani tuntien tuskin muutenkaan ihan helposti jämähdän neljän seinän sisään, kun en ensimmäisenkään kanssa. Okei, kahden lapsen kanssa ei se lähteminen ole ihan niin yksinkertaista… Toisaalta taas, olen löytänyt jo kaksi toisen kierroksen kohtalotoveria, joten mammalomalle seuraa pitäisi olla!
 |
| Minä reilu vuosi sitten - ja uudenkarheat Teutoniamme :) |
Perheen kasvun lisäksi vaunut vaikuttavat myös yhteen isoon juttuun:
Pitäisikö tässä autokin vaihtaa?!
Toisin sanoen kriisi numero kolme. Meillä on kiva, näppärä, hyvin palvellut perus-Toyota, jossa ei peräluukussa tilaa ole mitenkään hirveästi. Ei ainakaan tuplarattaiden verran. Meidän nykyiset yhdistelmät valittiin enemmän ja vähemmän sen mukaan, että varmasti mahtuvat autoon ja nuo matkikset taas eivät vie tilaa juuri mitään. Toisaalta sitten - tarvitseeko niitä tuplia välttämättä mukaan aina ottaakaan? Selviäisikö ilman silloin, kun autolla lähtee?
Toki sitä pitää miettiä, että jos perä on täynnä vaunua ja takapenkki turvaistuimia, niin mihis sitten neljän hengen tavarat…
Entäs sitten asunto?
Moneskohan kriisi tämä nyt olikaan - neljäs?
Asumme tällä hetkellä kaksiossa, jonka makuuhuoneeseen ei oikein mahdu kahta lasta nukkumaan.. Eikä se varmaan kovin käytännöllistäkään ole, kun esikoinen pääsääntöisesti nukkuu jo yöt ja vauvat taas… No vauvat harvemmin nukkuvat ihan koko yötä... ;)
Viimeistään tässä kohtaa tekstiä pankkitili luonnollisesti itkee verta.
Kaikista näistä hirweesti kaikkea uutta pitäis hankkia -mietinnöistä lopulta päädyin sellaiseen hassuun ajatukseen (ehkä jonkinlaisen defenssimekanismin kautta, mene ja tiedä sitä), että…
Mitäs jos ei muutetakaan... mitään.
Joo, luitte oikein.
Unohdetaan tuplarattaat. Kannetaan vauvaa Manducassa ja työnnetään esikoista rattaissa. Ja katsotaan miten menee. Jos ei mene yhtään hyvin, niin eiköhän niitä vaunukauppoja löydy vielä tammi/helmikuussakin.
Sitten voidaan myös pitää meidän rakas pieni Toyota. Ängetään peräluukku niin täyteen kuin se suinkin menee ja opetellaan pakkaamaan vieläkin järkevämmin.
Pidetään kaksio ja järjestellään siihen tilaa. Totta puhuen tämähän on ollut meillä myynnissäkin jokusen kuukauden aika laihoin tuloksin, mistä sitten ajattelin että entä jos ei sittenkään myydä. Että jos vaan asutaan tässä niin kauan, että meillä on se seuraava, pitkäaikainen asunto kiikarissa. Mikä villi ajatus - me neljä tässä kaksiossa. Mutta jospa se voisi toimia?
Ja lisättäköön tähän loppuun, että huomenna saatan olla taas asioista jotain toista mieltä, mutta tänään tällaista villiä pohdintaa.
Kertokaapas te, miten olette tehneet etenkin tuon sisarukset+vaunut -asian kanssa? Onkohan siellä ketään muuta, joka miettisi näitä samoja hankintoja? Help!!
Laura