Pieni kaupunkikoti.

.. ja ajatuksia odottelusta tekstin lopussa.

Olitte kovasti lukeneet ja kommentoineet tätä tekstiäni, jossa kirjoittelin tämänhetkisiä tuntemuksia asumisen suhteen tuttuun provosoivaan tyyliini.
Kiva, että teksti herätti ajatuksia ja kommentteja. Se taisi olla tarkoituksenikin... ;)

Teiltä tuli siihen liittyen myös toiveena kuvailla vähän meidän tilaratkaisuja.
Niitä tuli toki mietittyä muuttovaiheessa aika lailla. Nyt sitten, kun on alkanut suunnitella lapsen tavaroita tänne, on uudestaan joutunut miettiä säilytysratkaisuja.

Pienessä asunnossa (59 neliötä, katso lisää mm. täältä.) täytyy tosiaan miettiä tarkemmin sisustusratkaisuja. Pääsääntö varmasti on se, että huonekalujen on oltava siroja ja monikäyttöisiä sekä huoneiston sävyjen mieluiten vaaleita. Saa tilaa hengittää...

Meille iso plussa tässä asunnossa oli runsas kaappitila. Keittiössä, kahdessa wc:ssä ja eteisessä on tarpeeksi kaappeja käyttötavaroillemme.
Kellarissa on lisäksi hyvänkokoinen varasto. Siivosimme sen juuri vuoden alkajaisiksi ja vauvaakin ajatellen, ja nyt siellä on mukavasti uutta tilaa.
Olen yrittänyt minimoida turhaa roinaa, mutta kummasti sitä tavaraa vaan kertyy...

Taustaa sen verran, että aiemmin asuimme 20 neliötä suuremmassa asunnossa. Niinpä tänne muuttaessa ostimme uuden, pienemmän ja monikäyttöisen sohvan ja sängyn rungon - sellaisilla ratkaisuilla, että ne itsessään vetävät sisäänsä tavaraa.
Beige nahkasohva taipuukin vuodesohvaksi ja sisältää säilytystilaa vuodevaatteille.

Vanha kuva sohvasta, heti muuton jälkeen otettu. Korien tilalla on nyt kirjahylly, ks alla.

Olohuoneessa on tällä hetkellä myös yksi kirjahylly, joskin olen alkanut harkita josko toisimme tänne toisenkin. Meillä on näitä kaksi, joista toinen on tällä hetkellä anoppilan varastossa. Se mahtuisi tähän tilaan kyllä - olen vain tähän saakka ajatellut etten halua sisustaa tilaa liian täyteen. Nyt sitten arvon, että tuleeko toisesta hyllystä jo liian raskas yleisvaikutelma...

Makuuhuoneessa vaihtui sängyn runko, se on Ikean Brimnes, jossa on neljä isoa vetolaatikkoa valmiina rakenteissa. Siellä säilytämme kaikki lakanat ja pyyhkeet, sekä matkalaukut - kyllä vaan, laatikot ovat niin suuret että ihan isot matkalaukutkin sinne mahtuu. Yksi laatikoista taitaa olla vielä lähes tyhjillään.
Samaa Brimnes-sarjaa on myös sängyn pääty, jossa on itsessään, sivuilla avoimet, pienet laatikot. Niissä voi säilyttää kirjoja, kännykän laturia, korvatulppia, nenäliinoja sun muuta olennaista - piilossa katseilta. Se on myös alhaalta avoin, joten koira pääsee kätevästi kulkemaan myös päädystä puolelta toiselle (heh!) ja imurointi onnistuu...



Makuuhuoneessa on hyvin kaappeja ja pari yläkaappia onkin tällä hetkellä lähes tyhjiä. Tosin mainittakoon, että vaatekaapista löytyy vain sen kauden vaatteet. Tällä hetkellä olen ns. normaalikokoiset vaatteeni sekä kesävaatteet pakannut varastoon odottelemaan raskauden jälkeistä aikaa - toivon mukaan ne vielä joskus mahtuvat.

Lisäksi tällä hetkellä makuuhuoneen kaapistojen päälle jää reilusti tilaa, kiitos suuren huonekorkeuden, joka meillä on lähes kolme metriä. Kunhan vauvan tavarat otetaan sieltä alas ja käyttöön, aion ostaa jonkinlaisia katseen kestäviä koreja, joihin voi sitten tarvittaessa koota sellaista tavaraa, jota ei ihan päivittäin tarvitse, muttei halua varastoonkaan viedä. Ne saavat vallata vaunujen tyhjäksi jättämän alueen. Tähän mennessä tuo kaappien päälystä on siis ollut tyhjillään, ei ole ollut sitä tarvetta täyttää. Reserviä meillä siis vielä on aika paljonkin tavaroiden suhteen.
Uusin säilytyshankinta on sellainen, jota arvoimme pitkään.
Moni kaverini sanoi pärjänneensä ilman vauvan hoitopöytää, vaihtaneensa vaippaa kosteussuojan sisältävän alustan päällä milloin sängyllä, milloin lattialla.
Minä kuitenkin tajusin pian, ettei se onnistuisi - meidän vaipanvaihdoilla olisi siinä tapauksessa yksi ylimääräinen ja utelias silmäpari yrittämässä milloin pussata vauvaa, milloin haistella (tai maistella!) kakkavaippaa.
Puhun siis tästä pötkylästä.
(Joka muuten ei nuku enää välissämme öisin, mutta saa silti vielä hengailla päivisin myös sängyllä.)
Joten hoitopöytä oli ehdoton hankinta.
Vaan millainen?
Meillä on aika paljon Ikean Hemnes-sarjaa kalusteina, aiemmassa asunnossa yöpöydät, sekä nytkin käytössä olevat työpöytä ja kirjahylly. Ikealta löytyy Hemnes lipasto, jonka saa lisäosalla hoitopöydäksi. Sen valmistus on vain jo lopetettu (?) tai ei ainakan ole saatavilla mistään, mutta onneksi käytettynä löytyi. Enää tarvitsisi metsästää lisäpala, jolla tuo taipuisi hoitopöydäksi paremmin... Sattuisiko teillä kellään pyörimään nurkissa?!

Yllätykseksemme väri olikin keltaisempi kuin muissa Hemnesin kalusteissa, joten samaan tilaan kalusteita ei voi laittaa. Onneksi se ei ole ongelma... Lipaston päällä pari itse virkkaamaani koria, joihin ajattelin laitella vauvanhoidossa tarvittavia purkkeja ja putiloita. Lipaston sivuilla on koukkuja pyyhkeille, jotka edellinen omistaja oli asentanut.
Lisäksi laatikot vetävät sisäänsä vauvan vaatteita sun muuta sälää, kunhan saan vaatteet pestyä ja lipastoon järjestettyä.
Vielä meillä on myös mahdollisuuksia järjestellä isomminkin tilaratkaisuja.
Työhuoneessa on pianonurkkaus melkoisen vähällä käytöllä ja mikäli haluaisimme tehdä siihen lastenhuoneen tynkää, olisi se varmaankin mahdollista. Nyt tuntuu kätevimmältä näin, mies kuitenkin tarvitsee työtilaa tällä hetkellä ja makuuhuoneessa on ylimääräistä tilaa.
Vauvalle tulee muuten vielä kehto meidän makkariin, jonka pitäisi mahtua sängyn viereen. Siitä on sitten nopea ottaa lapsi rinnalle yölläkin.

Kyllähän nämä järjestelyt ovat paljon vaatineet ajatustyötä ja ratkaisuja, mutta tällä hetkellä motivaatiota muuttaa pois tästä asunnosta ei oikein ole. Varmaan jossain kohtaa isompi asunto voi tulla ajankohtaiseksi, viimeistään silloin jos/kun meille tulee lisää lapsia. Toiveissa ainakin on...
Asuntona sinänsä tämä on vauvan ja varsinkin taaperon kannalta itse asiassa aika loistava - pystyn yhdellä silmäyksellä näkemään lähes koko asunnon. Helppoa vahtia, mitä toinen touhuaa siinä vaiheessa, kun liikkeelle lähtee.

Sitten vielä niitä mietteitä.
Kaikki nämä hankinnat saavat mielen odottavaksi.
Paljon on toki vielä pientä järjesteltävää, mutta kaikki isompi meillä on jo hankittuna - siis lastenvaunut, turvakaukalo, hoitopöytä, kehto sekä ihan hyvä valikoima vaatteita. Säilytyskoreja, vauvan leluja ja sen sellaista aion vielä ostaa - kunhan vain keksin millaisia haluan.

Pikkuhiljaa ajatukset ovat jo kääntyneet synnytykseen.
Neuvolassakin siitä on puhuttu, kuten aiemmin mainitsin, ja olen alkanut itse prosessoida ja miettiä tapoja valmistautua koitokseen. En sinänsä pelkää - en kipua tai muutakaan, enhän oikein voi vaikuttaa siihen kuinka synnytys kohdallani kulkee. Kehoni sen varmasti vie läpi ohjelmoidusti, mutta haluan oppia keinoja joilla vain voin tehdä oman oloni yhtään mukavammaksi ja rennommaksi kun supistukset koittavat. Neuvolassa puhuttiin hengityksestä ja rentoutustekniikoista sun muusta mitä voi täällä kotona harjoitella jo etukäteen. Vahvistavia ja venyttäviä jumppaliikkeitä olen alkanut tehdä myös. Haluaisin pärjätä mahdollisimman pitkään kotona ja mennä sairaalaan vasta, kun se on oikeasti aiheellista. Kivunlievityksistä aion kyllä ottaa osuuteni, uskon sen tuoman helpotuksen auttavan minua jaksamaan paremmin koitoksen läpi...

On päiviä, jolloin kovasti toivoisin jo saavani tämän masussani möyrivän pikkuisen tänne puolen masua suukoteltavaksi - ja sitten niitä päiviä, jolloin toivon ettei hän sieltä ihan vielä tulisi kun on niin paljon vielä tehtävää ja valmistautumista. Olen kuitenkin ihan haltioissani jo siitä ajatuksesta, että minusta tulee pian äiti. Onhan se ollut suuri haave - ja pian se on täyttymässä. Odotus on kova myös lähipiirissä ja huomaankin soittelevani oman äitini kanssa tavallista useammin. Hänkin odottaa jo kovasti tuoreinta lastenlastaan - ja varmaan elää uudestaan samalla omia muistojaan vauva-ajasta.

Huh mikä maratonpostaus! Onneksi olkoon, jos jaksoit tänne saakka ;)
Rentouttavaa viikonloppua!

Laapa